Ensimmäinen työviikko takana loman jälkeen, joten nukuin iltapäivällä kunnon päiväunet ja onnittelin itseäni kaksin käsin hyvästä suorituksesta. Työtä on ollut paljon, mutta loman jälkeen jaksaa tehdäkin turhia paineita ottamatta. Ihmiset ovat mukavia ja nautin työtovereitten tapaamisesta. Kesällä tunnelma on muutenkin vapaampi ja on ihanaa olla voimissaan ja jaksava! Hetken.
Intoa täynnä siirsimme kotona makuuhuoneen musiikkilaitteet lattialta (sopivan kalusteen puutteessa) olohuoneen isoon kirjahyllyyn. Ja ihme tapahtui: kaikki radiokanavat kuuluvat selvästi! Meillä ei ole voinut kuunnella radiota oikein koskaan, kun keittiötä myöten musiikkilaitteet ovat olleet elementtiseinää vasten ja jotenkin mikään kanava ei silloin kuulu säröttömästi. No, nyt kuuluu ja voikin alkaa pitämään radiota auki.
Tästä kaupungista ei löydy yhtään suoralinjaista mustaa ja korkeaa cd-tornia tai hyllykköä , kolme iltaa on kierretty katsomassa, joten ei auta kuin tilata Ikeasta se, jota siellä jo katseltiin. Silloin vain kolmen tunnin kiertelyn ja lihapulla-aterian pehmentämät aivot eivät enää jaksaneet prosessoida asiaa putkeen.
Tästä kaupungista ei löydy yhtään suoralinjaista mustaa ja korkeaa cd-tornia tai hyllykköä , kolme iltaa on kierretty katsomassa, joten ei auta kuin tilata Ikeasta se, jota siellä jo katseltiin. Silloin vain kolmen tunnin kiertelyn ja lihapulla-aterian pehmentämät aivot eivät enää jaksaneet prosessoida asiaa putkeen.
Vaikka tykkään sisustamisesta kovasti, teen sitä hitaasti ja välillä liikaakin miettien ja kokonaisuutta päässäni pyöritellen. Ostan uutta harvoin, siksi valinnan on oltava yksinkertaisen tyylikäs ja aikaa kestävä, että siedän sitä silmissäni. En enää osaa tehdä nopeita päätöksiä. Se on rasittavaa. Inhoan jahkaamista!
Kuvat ovat Porvoosta. Alimmaisen kuvan Pienestä suklaatehtaasta mainitsi Oliivia kommenttilaatikossa. Hänkin oli vasta käynyt Porvoossa ja tuolta saa kuulemma ihanaa käsin tehtyä suklaata.