Pieni yövieraamme oli taas oma valloittava itsensä ja otti unoset aina kun leikkiseuraa ei löytynyt. Hyvä päiväunipaikka on jonkun toisen yhtä unisen vatsan päällä, toinen hyvä paikka sohvalla iltapäiväauringossa.
Unikuvien suuri määrä selittyy tietysti sillä, että vain silloin onnistun saamaan koko koiran linssiin. Tavallisesti kuvissa näkyy vain osa, muu osa on jo mennyt menojaan.
Tällaisiin posliinikoiriin (?) törmäsimme puistossa.
