Kuvista näkyy, mitä omenapuun alla on puuhailtu vappuna. Pikkuvieras haettiin hyvissä ajoin, kun nuori isäntäväki lähti vapunviettoon. Mikäpä meitä olisi voinut enemmän miellyttää! Lämpimässä illassa veimme neidin ensimmäistä kertaa kunnon lenkille tutustumaan metsään. Itse miehen kanssa puuskutimme pienissäkin ylämäissä ja lohduttelimme itseämme, että alku on joka vuosi yhtä vaikeaa. Vähitellen taas tottuu mäkiseen maastoon. Sen päälle saattoikin palkita itsensä äyriäisnuudeleilla ja muutamalla lasillisella kuivaa Vouvray'ta.

Vappupäivän aurinkoisella lenkillä metsässä ja lammen rannalla Silkkiturkki juoksenteli onnellisena, haisteli ja säntäili. Metsä oli jo aika kuivaa ja latupohjia pitkin pääsi hyvin kävelemään. Jäiden sekaan veteen koira olisi mennyt ilman muuta, jos vaan olisi päästetty.


Sisälläkin on ollut ihmeellisen lämmintä ja kosteaa. Yöllä pieni koira on kuin lämpöpatteri nukkuessaan vieressä peiton alla.  Se vaihtaa paikkaa usein ja haittaa kyllä nukkumista, kun siihen  ei ole tottunut.

Välillä täytyi koiramaisesti pistää jarrut pohjaan. Taskua kaivelemalla päästiin taas eteenpäin.