Upean lämmin viikonloppu muuttui kamalan kylmäksi maanantaiksi ja sadetta vihmovaksi tuuleksi. Lämpötila putosi lähes 20 astetta. Yhden neitokaisen näin aamupäivällä vielä hihattomassa paidassa liikkeellä ja alkoi palella heti hänenkin puolestaan. Bussia iltapäivällä odotellessa kaipasin jo hanskoja.

Lehmukset kukkivat niin valtavalla volyymilla ja riemulla, ettei niitä voi olla kuvaamatta. Väri jaksaa ihastuttaa keväästä toiseen. Pääsiäisen aikoihin alkaa tehdä mieli tätä omenan tai limetin vihreää, sitä täytyy saada kotiin jossakin muodossa heti talven alkaessa hellittää. Yksi onnistunut lähikuva on vielä täällä.  (Edit. 16.5. Kyseessä on sittenkin vaahtera!)

Nämä ovat ensimmäiset itse täältä löytämäni valkovuokot (onhan ne niitä?). Muutaman ystävän kukkapenkeissä olen niitä kyllä nähnyt, mutta ei luonnossa. Auton ikkunasta on valkovuokkometsää alkanut aikaisemmin näkyä vasta Jämsän korkeudella, tämä on siis oma epätieteellinen havaintoni.