Ilahduin kovasti, kun pääsin lauantaisella pyöräretkelläni lähestymään käpytikkaa kameran kanssa. En ole aikaisemmin osunut edes kovin lähelle. Lintu tosin siirtyi nopeasti puun varjopuolelle, mutta sain silti otettua minuksi ihan hyviä kuvia siitä. Ja nimikin selvisi helposti, melkein varma olen taas! Upea höyhenpuku tällä lajilla. Yksi vähän isompi kuva vielä täällä.
Lehdet alkavat täälläkin olla jo niin isoja, että on oikea alkukesän tuntu. Lehtipuumetsä näyttää kutsuvalta linnunlauluineen.
Olisi myös ihana meloa rauhassa järvellä, auringon lämmittäessä selkää. Vailla kiireitä katsella ympäristöään ja tyhjentää mieltään. Nauttia olemassaolosta ja liikunnan tuottamasta mielihyvästä.
