Äitini oli saanut joltakin lahjaksi orkidean, joka lumosi minut täysin keittiön pöydällä. En ole ennen ollut mitenkään ihastunut näihin kukkiin, pitänyt niitä lähinnä omituisen muotoisina, mutta kun sain ensimmäisen omani marraskuussa, rupesin ymmärtämään niiden kauneutta. Tämä raidallinen oli hämmästyttävän viehättävä tapaus eikä ollenkaan omituinen. Hiiteen tulppaanit, seuraava kuvatulva on sitten näitä!
Kävelyllä joenrannassa täytyy jokaisella Oulun-reissulla päästä käymään. Jostakin syystä nuo sorsat kerääntyvät jään reunalle, lienevätkö kylmissään. Kauhistelin viereisellä laiturilla kulkevia avantouimareita, minulla kai oli kylmä tuossa viimassa toppapuku päälläkin.
Vaikka olisi vain kotimaassa matkaillut, kotiinpaluuta seuraava päivä menee omasta edestään ihan huomaamatta. No, niin menevät tietysti muutkin lomapäivät. Paljon nukkumista, kuvien käsittelyä, lukemista. Silkkiturkin kanssa käytiin juoksemassa, kun maminsa on flunssassa -siinäpä meidän päivämme kohokohta olikin! Teki vanhat taas onnelliseksi.
Olen lukenut Kyllikki Forssellin muistelmia suurin odotuksin, kun arvostelut ovat olleet niin ylistäviä. Kirja on kyllä ihan kiva ja Kyllikki mielenkiintoinen persoona. Taitaa vaan olla niin, että helsinkiläisenä olisin nähnyt hänet lavalla lukemattomissa rooleissa ja suhtautuisin silloin eri tavalla... Mutta HEI, muistan juuri nyt nähneeni hänet sittenkin kerran: Katariina Suuren roolissa Kansallisteatterissa! (Täältä provinssistä lähdetään niin harvoin, olen käynyt ehkä kolmesti pääkaupungissa teatterissa, kolmesti oopperassa ja kerran baletissa.) Ja nyt muistan senkin, miten leiskuvan voimakas hän oli roolissaan. -Ihan outoa, että tämä tuli mieleen vasta nyt. Pääni taitaa sittenkin olla hunajameloni?
Olen lukenut Kyllikki Forssellin muistelmia suurin odotuksin, kun arvostelut ovat olleet niin ylistäviä. Kirja on kyllä ihan kiva ja Kyllikki mielenkiintoinen persoona. Taitaa vaan olla niin, että helsinkiläisenä olisin nähnyt hänet lavalla lukemattomissa rooleissa ja suhtautuisin silloin eri tavalla... Mutta HEI, muistan juuri nyt nähneeni hänet sittenkin kerran: Katariina Suuren roolissa Kansallisteatterissa! (Täältä provinssistä lähdetään niin harvoin, olen käynyt ehkä kolmesti pääkaupungissa teatterissa, kolmesti oopperassa ja kerran baletissa.) Ja nyt muistan senkin, miten leiskuvan voimakas hän oli roolissaan. -Ihan outoa, että tämä tuli mieleen vasta nyt. Pääni taitaa sittenkin olla hunajameloni?
