Kyllä helmikuussa jää aina yhden pilkkijän kestää, vai mitä. En ollut onkien kanssa liikkeellä, eikä oikein houkutellut muutenkaan kävellä nyt jäällä. Kuka noista virtauksista tietää. Edes tuttua matalikkoa en uskaltaisi nyt ylittää, vaikka siellä ei vettä olisi varmasti edes kaulaan asti.

Ihmeen pysähtynyt päivä. Kun ei ole auto kotona, ei tule mieleenkään lähteä minnekään. Ja niin tottunut olen lauantain shoppailukierrokseen, että on ihan kaksoispyhä-olo; joko nyt on pääsiäinen? Pikkukoira, nyt kohta kuusi kuukautta, järjestää meille ihan tarpeeksi touhua tänä viikonloppuna.

Shoppailuaika onkin nyt kokopäivätyössä taas kortilla. Tähän aikaan vuodesta alan aina kyllästyä mustiin vaatteisiin. Tarvitsisin nyt uusia sopivanvärisiä pitkiä housuja ja kevättakin. Märän hiekan värinen harmaanruskea villakangastakki on ollut toivevärini jo monta vuotta. Kaikki muut värini sointuisivat siihen upeasti. Jospa hiihtolomalla ehtisin lopulta kauppoihin kiertelemään. Ja jospa tällä kertaa en pettyisi.

Jätän tulppaanikuvan viimeiseksi, ettei minua aleta pitää fakki-idioottina. Osaan ihan totta  kuvata muutakin kuin näitä! Tällä kertaa vaan valo osui leikkimään seinällä aika kivasti.