Teenpä sitten mitä tahansa, saan sen menemään överiksi. Aloitin leipomalla eilen tekemäni rahkavoitaikinan tortuiksi. Pidän sen raikkaanhappamasta mausta, tummaksi paistetuista, lähes palaneista kulmista (ja suurinta herkkua ne ovat jäisinä suoraan pakastimesta syötynä!). Kuuntelin samalla Loirin Leino-levyä ja muistelin tippa silmässä, kuinka ihanaa oli opiskeluaikana mennä jouluksi kotiin Kuusamoon.
Siinä fiilistellessä päätin tekaista Maku-lehdestä omenakakun pakkaseen, meillä kun ei ole koskaan vierasvaraa. Kakku tulikin kädenkäänteessä.
Rakastin Kuusamoa, siellä oli ihana rivitaloasunto, uusi eksoottinen ilmapiiri, vanhemmat ja pikkusisko, pakkasta ja lunta. Vietin häitänikin siellä. Joulu ei ole sen jälkeen tuntunut oikealta joululta missään muualla.
Rakastin Kuusamoa, siellä oli ihana rivitaloasunto, uusi eksoottinen ilmapiiri, vanhemmat ja pikkusisko, pakkasta ja lunta. Vietin häitänikin siellä. Joulu ei ole sen jälkeen tuntunut oikealta joululta missään muualla.
Musiikki vaihtuu Anne-Sofie von Otteriksi ja Elvis Costelloksi, For the Stars: viileänkuulasta, kaunista musiikkia. Samantienhän leikkaan luumut ja pähkinät maustumaan konjakissa joulukakkua varten, tehdään sekin nyt, kun uuni on kuumana. Suisait, hikeä pukkaa jo. Otan edes lasin vettä. Omenakakku on uunissa, nyt ehdin vielä tekaista Hillary Clintonin Chocolate Chip Cookiesit samalla, kun laitan pakastimen sulamaan. Sehän hoituu melkein itsestään.
Nyt tarvitaan jo lisää energiaa: Puuhevonen, täynnä energisiä lastenlauluja raikkaina sovituksina. Cookieseja paistellessa tyhjennän jääkaapin pöydälle, viilennän sen, siirrän ison kaappipakastimen sisällön jääkaappiin, kuumennan vettä kattiloihin pakastimen hyllyille ja suljen oven. Vitsi, että jalka vippasee! ♫"Oi jos minä kissan saisin, kyllä sitä rakastaisin..."♫
Huh, miten kello on noin paljon? Vielä vispataan konjakki-luumukakku uuniin Regina Spectorin sielukkaan laulun tahtiin. Välillä se on niin outo, että sen täytyy tuntea P.J. Harvey, toinen outo nainen. Kakun paistuessa ehdin vielä pussittaa tortut, pikkuleivät ja omenakakun.
Pakastimesta irronneet jäät veks, puhdistus liinalla, uudestaan jäähtymään. Ei tämä mikään niin pieni juttu ollutkaan, oikeastaan. Vielä täytyy siirtää pakasteet jääkaapista, kunhan pakastin ehtii jäähtyä tarpeeksi, ja sitten siirtää jääkaappitavarat takaisin kylmään.
Kummasti väsyttää. Miksi mulle aina käy näin? Munhan piti vain paistaa torttuja.
P.S. Kaikista tuli hyviä, omenakakusta pinnalta rapea ja sisältä mehevä, luumukakusta yhtä hyvä kuin ennenkin, se vaan paranee pakastuksessa.
Pakastimesta irronneet jäät veks, puhdistus liinalla, uudestaan jäähtymään. Ei tämä mikään niin pieni juttu ollutkaan, oikeastaan. Vielä täytyy siirtää pakasteet jääkaapista, kunhan pakastin ehtii jäähtyä tarpeeksi, ja sitten siirtää jääkaappitavarat takaisin kylmään.
Kummasti väsyttää. Miksi mulle aina käy näin? Munhan piti vain paistaa torttuja.
P.S. Kaikista tuli hyviä, omenakakusta pinnalta rapea ja sisältä mehevä, luumukakusta yhtä hyvä kuin ennenkin, se vaan paranee pakastuksessa.
