Eilinen oli varsinainen hiljentymispäivä ja hyvin tarpeellinen sellainen. Hämärä, lumisateinen, pysähtynyt, ihana. Puuhailin kaikkea pientä, kuten kynttiläkruunun koristelua,  ja rauhoituin jopa niin paljon, että jaksoin katsoa kokonaisen elokuvan. En nyt yhteen menoon, mutta kolmituntinen leffa kahdessa erässä on jo saavutus.


Kadotettu rakkaus (Waking the Dead) on vuonna 2000 valmistunut tiheätunnelmainen elokuva nuoresta poliitikonalusta Fielding Piercestä ja hänen nuoruudenrakkaudestaan Sarahista ja heidän vain pari vuotta kestävästä suhteestaan. Sarah saa surmansa poliittisessa attentaatissa Chilessä. Suremiselle ei ole aikaa potiitikon kiireisessä elämässä. Edetessään urallaan Fielding ei pääse eroon Sarahista eikä kykene rakastumaan muihin naisiin. Vaalitaistelun stressissä hän ei enää erota totta ja kuvitelmia ja pelkää sekoavansa kokonaan. Hän alkaa pakkomielteenomaisesti uskoa, että Sarah ei olekaan kuollut.

Elokuva etenee hitaasti, Billy Crudup tulkitsee hienovaraisen älykkäästi ja sisäistyneesti miehen tuntemuksia ulkoisten paineiden puristuksessa. Jennifer Connellyn Sarah on hurmaavan tyttömäinen  nuori radikaali. Ihastuin Billy Crudupiin aikanaan mukavassa  Melkein julkkis -elokuvassa, jossa hän näytteli hiljaisen sielukkaasti bändin keulakuvaa Russelia. Jennifer Connellya ihailin ensimmäisen kerran  Kaunis mieli -leffassa.

Pitää vissiin vielä jatkaa koristelua. Tähän sopii viimevuotisen piparkakkutaikinan paisto päiväkahville. Illaksi teen hapankaali-hirvenlihapiirakkaa.

Edit. iltauutisten aikaan:
Piirakka oli todella hyvää, makeanhapanta ja riistaisen makuista. Venäläisen hapankaalipiirakan ohje oli napattu K-kaupan Pirkka-lehdykästä, suosittelen. Korvasin taikinan Pirkan kevyttaikinalla ja naudalihan hirvellä. Kevyttaikinasta ei riittänyt kanteen, tuli iso piirakka vuokaan. Riittäisi varmaan kuudelle, mutta pikkuhiljaa se tuolta keittiöstä häviää...olisipa vielä olutta!