Kävin tänään akupunktiossa ensimmäistä kertaa eläissäni. Kun haluaa helpotusta yleiseen vitutukseen, jatkuvaan nenän tukkoisuuteen ja kurkun karheuteen, kipeään peukaloon, jäykkään niskaan ja yölliseen hampaitten narskutukseen, ei paljon ole menemistä työterveyslääkärille. Saisi vain turhaan harmaita hiuksia omituisen epämääräisen potilaan ja oireitten edessä.
 
Sen sijaan lempeä kiinalaiseen lääketieteeseen perehtynyt keski-ikäinen nainen tietää juuri, mitä tehdä. Aikaisemmin olen käynyt stressihoidossa hyvin tuloksin modernissa vyöhyketerapiassa ja shiatsussa, nyt halusin kokeilla vielä jotakin uutta.

Huolellisen haastettelun jälkeen pistellään neuloja sinne ja tänne selkään. Odotellaan rauhallisesti, jutellaan hiljaa. Neulojen poiston jälkeen annetaan liukukuppausta, joka rentouttaa ja poistaa huonoja energioita. Kuumilla kivillä annetaan moksausta poistamaan makeanhimoa (!).


Selinmakuulla neuloja pistetään otsaan ja raajoihin. Tunnen yhtäkkiä, miten elämä alkaa jälleen virrata  minussa, hengitys syvenee ja jotenkin täytän itseni. Tämän saman tunteen olen tuntenut Rosen-terapiassakin kerran. Neulojen poiston jälkeen saan vielä kuumaneulahoitoa kipeään peukalooni. Neulaa todella kuumennetaan tulella ja pistellään useita kertoja kevyesti nivelen ympärillä.

Lopuksi kupillinen teetä. Varaan heti uuden ajan seuraavalle viikolle. "Lääkäri hoitaa, luonto parantaa". Näissä hoidoissa siis vain tuetaan luontoa parantamaan eli elimistöä parantamaan itse itsensä. Siihenhän kaikki muukin terveydenhoito pyrkii. Erilaiset menetelmät täydentävät hyvin toisiaan. Nyt sitten vain kuulostellaan, miltä alkaa tuntua.