Torinlaidalla Rantakadulla on vaivoin saatu säilytettyä vanhat, 1800-luvun alussa rakennetut talo. Allyalias mainitsikin kommentissaan, että salaperäisiä tulipaloja syttyi aina ennen suojelupäätöksen tekoa. Tässä kivijalassa on tasokas ravintola Matala.
Matala toiselta reunalta. Miten söpöjä rakennukset olivatkaan 1800-luvulla, pieniä, elämänläheisiä ja ihmisenkokoisia. Kutsuvia ja kodikkaita.
Tämä talo hallin vieressä on kauniisti restauroitu, siinä asuu nykyisin autoliikkeen omistaja Pörhö. Talo on kutsuvan näköinen ja varsinainen helmi.
Haikalan talo on arkkitehtikillan tai yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden tyyssijana. Alunperinkin tämä on 1800-luvulla rakennettu kouluksi. Jossakin vaiheessa täällä toimitettiin Sirpale- ja Nyyrikki-lehteä. Ennen näissä Rantakadun talojen kivijaloissa oli elämää. Mummani kanssa kierreltiin romukauppoja eli vanhojen tavaroitten liikkeitä. Minulla on kuparikattiloita ja metallikannuja vieläkin niiltä ajoilta.
Tällaisia pihojahan ennen oli, Pikku-Pietarin pihoja.
Sadan vuoden päästä ihmiset huokailevat linssin takana näiden rakennusten kuolematonta kauneutta ja ihmettelevät, miksi niistä ei ole pidetty parempaa huolta.
No jos näihin torinrannan uusiin taloihin ilmaiseksi pääsisin luksuskotiin asumaan, voisin ehkä ajatella asiaa toisin...
