Tunnen taas olevani piirun verran parempi emäntä, kun olen pakastanut toisetkin viisi kiloa mielettömän makeita mansikoita. Tai yhdessä ne laitettiin: mies irrotti kannat mansikkahärvelillä ja minä viipaloin Amy Winehousen säestäessä kovaäänisesti taustalla. Jokohan nyt riittäisi. Lisäksi ostan torilta pensas- ja metsämustikoita, niistä saa pakastemansikoitten kanssa ihania jälkiruokia. Kuten huomaa, en yhtään tykkää käydä marjassa, se on mielestäni kamalaa! Puolukka-aika tosin on ihanan viileää syksyä, se on vähän eri asia. Ja kunhan sateet lakkaavat ja vapaa koittaa, alamme jahdata tatteja, niitä on pakko olla jossakin.

Työpäivä sujui nopeasti ilman kummempia kommervenkkeja. Paitsi että evässämpylä ja viili aiheuttivat yllättävän kovan närästyksen koko iltapäiväksi. Olen aina ollut varsinainen peltimaha, mutta nykyisin valkoviinin nauttiminen aiheuttaa monta päivää jatkuvan närästyksen. Tämän ja migreenin takia -sekin melko uusia kiroja- välttelen alkoholia. Vähiin käy ilot.

Vanhempi Poika on  pakannut kimpsunsa  Saksanmaalla ja palaa huomenna kotimaahan, mikä on tosi kivaa.  Tyytyväiseltä kuulostaa hänkin.

Alan huolestua: näin paljon löpinää, vaikka ei mitään asiaa. Ryhdistäydy, nainen!