Jo toinen kerta tällä viikolla, kun pitkään vetkuteltu sauvakävelylenkki tyssäsi heti alkuunsa kaatosateeseen. Iltakahdeksalta oli sopiva hetki lähteä ulos, mutta jo alle kymmenessä minuutissa taivas alkoi kaataa vettä niskaan. Ison puun alla aikani värjöteltyäni päätin sauvoa kotiin. Sen verran ehdin panna merkille, että alueemme vanhat lehtipuut ovat tosi upeassa lehdessä paljon vettä saatuaan!
Tämän vanhan ruusukuvan otin tähän ilahduttamaan itseäni ja kaikkia muitakin sitä kaipaavia. Paahdoin myös paprikoita huomista varten Huvipuistosalaattiin, jota sain maistaa taas juhannuksena. Ruuan kanssa näpertely lohduttaa kummasti. Aion huomenna näperrellä päivälliselle arkistoni aarteen, hienon kesäkurpitsakeiton, lammaspyöryköitä jukurttikurkkukastikkeen, varhaiskaalin ja yllämainitun paprikasalaatin kanssa. Puolet nuorisosta on ilmoittautunut syömään. Jälkiruoka on mietintämyssyssä, ehkä syrnikit mansikoitten kanssa tai MonkeyFoodin Pavlova. Tarkka lukija saattaa huomata, että uusi Etiketti on myös luettu, olikin varsinainen ruokalehti täynnä käyttökelpoisia reseptejä.
Lomalla minussa ei ole reippauden häivääkään, vaan hidastun ja olen vaan. Tätä vauhtia masentuisin ja alkaisin pian kadota jonnekin olemattomaan. Ehkä ei sittenkään ole terveellistä viettää aina lomaa yhdessä puolison kanssa, ei meillä ainakaan hauskaa ole. Kaipaan päivän yksinoloa, johon olen ehtinyt tottua osa-aikalisällä. Työviikot kestää kun tietää, että sitten saa olla pari viikkoa yksin. Toisaalta mies on aina koko kesän lomalla.
No, ensi viikolla odottaa paluu normaaliin, kaksi viikkoa kokopäivätyötä. Mies puolestaan saa olla viikot yksin kotona, mitä varmaan myös kaipaa ja vihaa minua, kun pilaan hänen lomansa.
Nuorempi Poika lähetti muistitikulla minulle kaksi gigaa musiikkia, mm. Regina Spektoria, Zero 7:ä, Timbalandia, Chemical Brothersia sekä ihan uusiakin tuttavuuksia. Regina Spektorin uudelta levyltä tässä ihana näyte Fidelity sekä Zero 7:n This Fine social Scene niille, joita tällainen kiinnostaa.
Lomalla minussa ei ole reippauden häivääkään, vaan hidastun ja olen vaan. Tätä vauhtia masentuisin ja alkaisin pian kadota jonnekin olemattomaan. Ehkä ei sittenkään ole terveellistä viettää aina lomaa yhdessä puolison kanssa, ei meillä ainakaan hauskaa ole. Kaipaan päivän yksinoloa, johon olen ehtinyt tottua osa-aikalisällä. Työviikot kestää kun tietää, että sitten saa olla pari viikkoa yksin. Toisaalta mies on aina koko kesän lomalla.
No, ensi viikolla odottaa paluu normaaliin, kaksi viikkoa kokopäivätyötä. Mies puolestaan saa olla viikot yksin kotona, mitä varmaan myös kaipaa ja vihaa minua, kun pilaan hänen lomansa.
Nuorempi Poika lähetti muistitikulla minulle kaksi gigaa musiikkia, mm. Regina Spektoria, Zero 7:ä, Timbalandia, Chemical Brothersia sekä ihan uusiakin tuttavuuksia. Regina Spektorin uudelta levyltä tässä ihana näyte Fidelity sekä Zero 7:n This Fine social Scene niille, joita tällainen kiinnostaa.
