Tuima kirjoitti blogissaan unelmista ja miten hän oli ajatellut, ettei hän ehkä unelmoi mistään.
Minäkin olen aina ajatellut, ettei minulla ole unelmia ja soimannut itseäni mielikuvituksettomana ihmisenä. Jotenkin ajattelee, että ihmisen kuuluu unelmoida jostakin salonkikelpoisesta. Joku mies voi unelmoida ehkä valloittavansa vuoren tai hyppäävänsä laskuvarjolla, naisen sopii unelmoida jatko-opinnoista tai lomasta Tyynenmeren saarilla, ehkä kolmannesta vauvasta.
Mutta mitäpä muuta sitä ihminen tekee maatessaan sohvalla ulos tuijotellen kuin haaveilee, antaa sydän kevyenä ajatusten liitää vapaasti toiveissa ja unelmissa.
On minullakin siis unelmia, kun vähän pintaa raaputtaa. Ne ovat kuitenkin niin pieniä, intiimejä ja herkkiä, etten haluakaan niistä muille puhua. En halua kuulla minkäänlaisia kommentteja unelmieni tyhjänpäiväisyydestä, vähäpätöisyydestä tai tavallisuudesta, puhumattakaan suuruudenhulluudesta. Siltähän muiden unelmat helposti kuulostavat, vääriltä. Väärin unelmoitu.
Unelmoin pitkään mm. uudesta autosta. Rakastan autoja, vaikka en edes tykkää ajamisesta. Ihailen uusien mallien sulavia linjoja ja saatan vääntää niskani nurin jonkun herkkupalan, esimerkiksi uuden Jaguarin tai sulavalinjaisen mersun nähdessäni. Autot ovat suuri esteettinen ilo! (Saa nauraa!) Kaikillahan nyt uusia autoja on, mutta meillä kuitenkin on ostettu autot parin vuoden ikäisinä ja nuorena jopa vastustimme yksityisautoilua. Joten ensimmäinen upouusi auto olikin sitten ihana! Se tuoksu!
Kauan olen unelmoinut myös omasta ajasta ja sehän nyt on toteutunutkin puolipäivätyönä tänä vuonna. Enkä ole tehnyt mitään, kuten oli tarkoituskin. Tiedän, että elämä kantaa ja tyhjyys täyttyy aikanaan jollakin uudella. Ikioma puutarha ja omenapuu on pitkäaikainen unelma. Pienen taloyhtiömme ison pihan hoito on langennut meille, mutta siihen sisältyy liian paljon ärtymystä naapureihin, jotka eivät ilmesty edes talkoisiin.
Raha on niin universaali unelmoinnin aihe, että sen viitsii mainitakin. Oikeassa elämässä olen tullut siihen tulokseen, että ihmisillä on yleensä joko rahaa tai aikaa, vain harvalla molempia yllin kyllin. Leikimme joskus Nuoremman Pojan kanssa, mitä tekisimme, jos hän voittaisi lotossa. Hän nimittäin jakaisi rahansa, toisin kuin Mies, joka sanoo, että jos hän voittaa, emme näe hänestä enää kinttusuontakaan!
Ja ainahan on Jamie…
