Viikonlopun viihdyttäjämme kuvassa, tämä yksivuotias ilopilleri, joka nykyisin suorastaan pursuu energiaa. Hyvien yöunien jälkeen heräsin jopa hieman ennen koiraa. Se vain ojentautui kainaloon jatkamaan uniaan. Ja kun nousin ylös, se siirtyi miehen kainaloon.
Valtavalla innolla pinkaistiin ennen puoltapäivää metsään, nyt vähän eri reiteille. Sienistä en enää haaveillutkaan. Pienen kameralaukkuni nappasin sen sijaan kainaloon.
Nuoripari selvisi iltapäivään mennessä darrastaan ja tuli syömään mamman kaalilaatikkoa puolukkasurvoksen kanssa. Jälkiruoaksi tein hyytelösokerilla tuorekiisselin pakastemustikoista ja -mansikoista. Siihen päälle pallo itsetehtyä sitruunajäätelöä!
Kun vispasin käsin kulhossa jäätelöaineksia ennen jäätelökoneeseen laittoa, Silkkiturkki seisoi kahdella jalalla vieressä ja sanoi koko naamallaan, että tottakai minä saan kotona AINA nuolla kulhon!
Nuoripari selvisi iltapäivään mennessä darrastaan ja tuli syömään mamman kaalilaatikkoa puolukkasurvoksen kanssa. Jälkiruoaksi tein hyytelösokerilla tuorekiisselin pakastemustikoista ja -mansikoista. Siihen päälle pallo itsetehtyä sitruunajäätelöä!
Kun vispasin käsin kulhossa jäätelöaineksia ennen jäätelökoneeseen laittoa, Silkkiturkki seisoi kahdella jalalla vieressä ja sanoi koko naamallaan, että tottakai minä saan kotona AINA nuolla kulhon!
"Eikö tämä jo riitä!"
