Haluaisin että minulla olisi useita ystäviä lähellä ja paljon yhteistä tekemistä. Että tapaisimme luontevasti monta kertaa viikossa, joittenkin kanssa jopa päivittäin. Jakaisimme elämämme ilot ja murheet ja kitkuttelisimme yhdessä eteenpäin ihan niinkuin Pienessä lankakaupassa tai lukemattomissa muissa viihdekirjoissa, Frendeissä, Kolkyt ja risat -sarjassa ja elokuvissa, missä aikuiset ihmiset elävät ystäviensä kanssa tiiviisti, kuin perhe-elämää.
Georgia ponnistelee tietään yksinhuoltajana turvatakseen elannon murrosikää lähestyvälle tyttärelleen. Yliopistosta valmistuttuaan hän alkaa tehdä tilausneuleita ja saa siitä rohkeutta perustaa lankakaupan, jossa tyttärineen viettää kaiken aikansa. Suositussa kaupassa alkaa viihtyä omituisia elämänkolhimia yksinäisiä naisia, jotka huomaavat olevansa neulekerhossa. Vähitellen he uskaltavat päästää toisia ihmisiä lähelleen ja löytävät uutta suuntaa elämälleen. Tuttu tarina, moneen kertaan kerrottu, ja silti kiinnostava. Paksu mutta nopealukuinen välipalakirja.
Georgia ponnistelee tietään yksinhuoltajana turvatakseen elannon murrosikää lähestyvälle tyttärelleen. Yliopistosta valmistuttuaan hän alkaa tehdä tilausneuleita ja saa siitä rohkeutta perustaa lankakaupan, jossa tyttärineen viettää kaiken aikansa. Suositussa kaupassa alkaa viihtyä omituisia elämänkolhimia yksinäisiä naisia, jotka huomaavat olevansa neulekerhossa. Vähitellen he uskaltavat päästää toisia ihmisiä lähelleen ja löytävät uutta suuntaa elämälleen. Tuttu tarina, moneen kertaan kerrottu, ja silti kiinnostava. Paksu mutta nopealukuinen välipalakirja.
Kadehdin sitä siksi, että olen aina ollut ärsyttävän itseriittoinen ihminen. Vaikka äiti kävi töissä, meidän aikanamme kotona lapsia hoiti kotiapulainen. Pienenä leikin yksin Vaarin kanssa, sitten siskon kanssa yhdessä, serkkupoika ilmestyi kuvioihin vähän ajan päästä ja muutama harva kaveri oli naapurissa. Vasta koulussa pääsimme isoon kaveriyhteisöön. Itsekseenolemisen pohja oli kuitenkin luotu varhaislapsuudessa, näin uskon. Omat lapseni ovat kasvaneet päiväkotihoidossa aivan toisenlaiseen sosiaalisuuteen: siinä missä vanhemmat ovat taipuvaisia yksinoloon, lapset ovat yltiösosiaalisia.
Olen ystävieni kanssa yhteydessä harvakseltaan, mutta ajattelen heitä lämpimästi sitäkin useammin. Asumme kaikki kaukana toisistamme ja kaikki ovat kokopäivätyössä. Lapsiperheenä jaksettiin viikonloppuisin kyläillä ja reissuta enemmän, nyt täällä syvässä keski-iässä taidamme kaikki arvostaa enemmän rauhallista oloa ja ulkoilumahdollisuuksia ilman aikataulua. Sitä paitsi lauantai on viikon ainoa shoppailupäivä.
Mutta hetkinen, mullahan on kuitenkin tuollainen ylläkuvattu tilanne sekä kotona että töissä. Aikuiset lapset perheineen ovat kotiyhteisö, jonka kanssa puuhaillaan säännöllisesti. Töissä on muutama ihminen, joiden kanssa olen voinut jakaa kaikki asiani jo toistakymmentä vuotta. Kannustusta ja kuuntelijaa on löytynyt joka lähtöön. On silti muutama muukin, joita tahtoisin nähdä enemmän. Onneksi on edes blogit!
Tämän ystävienkaipuun taisikin kirvoittaa loma, joka on mennyt enimmäkseen sohvanpohjalla. Tänään jaksoin jo vetäistä tukkaan raidat ja lakata kynnet kuivattuani kyyneleet Pienen lankakaupan lopussa. Jään odottamaan elokuvaa!
Kukka Sinulle!
Mutta hetkinen, mullahan on kuitenkin tuollainen ylläkuvattu tilanne sekä kotona että töissä. Aikuiset lapset perheineen ovat kotiyhteisö, jonka kanssa puuhaillaan säännöllisesti. Töissä on muutama ihminen, joiden kanssa olen voinut jakaa kaikki asiani jo toistakymmentä vuotta. Kannustusta ja kuuntelijaa on löytynyt joka lähtöön. On silti muutama muukin, joita tahtoisin nähdä enemmän. Onneksi on edes blogit!
Tämän ystävienkaipuun taisikin kirvoittaa loma, joka on mennyt enimmäkseen sohvanpohjalla. Tänään jaksoin jo vetäistä tukkaan raidat ja lakata kynnet kuivattuani kyyneleet Pienen lankakaupan lopussa. Jään odottamaan elokuvaa!
Kukka Sinulle!
