Taas hiljainen välipäivä. Kävin aamulla selkää hoidattamassa jo kolmatta kertaa kahden viikon sisällä. Rusautettiin kerralla niin pitkä rivi nikamalukkoja, että hirvitti, vaikkei se sattunutkaan. Särky kyllä helpotti heti, ja toivottavasti hoito riittää vähäksi aikaa. Näin jumissa yläselkäni ei ole ollut vielä koskaan aikaisemmin.

On tämäkin! Kaksi viikkoa olen parannellut itseäni kahden kuukauden työ-vapaarumbasta. Jos nyt kestäisi sitten kaksi viikkoa töissä.

Pieni lumisade on ollut suloista katsella. Saan siitä aina myös päänsärkyä, joten jäin kotiin ja siirsin rillirundin huomiseksi. Kääriydyin villashaaliin ja pistin pyörimään elokuvan The Notebook, Rakkauden sivut. Ihana rakkaustarina, siirappia ja kyyneliä niin, ettei paremmasta väliä. Tykkäsin siis ihan oikeasti. Kun sanon, että kirjan on tehnyt Nicholas Sparks, tiedätte mitä tarkoitan.

          1063494.jpg       

Vanha mies kertoo hoitokodissa asuvalle dementiaa sairastavalle naiselle kirjoittamaansa tarinaa. Gena Rowlands ja James Garner ovat takuunäyttelijöitä -leffan on ohjannut edellisen poika Nick Cassavetes. Varsinaisesti elokuvassa kerrotaan kahden nuoren ihmisen rakkaustarina 1940-luvulla. Ally (Rachel McAdams) on varakkaan perheen tyttö, johon köyhän perheen poika Noah (Ryan Gosling) rakastuu. Voi arvata, että rakkauden tiellä on esteitä.

Ei mikään mestariteos, mutta paras mulle tänään. Eikä vähiten siksi, että mies muistutti ulkonäöltään paljon omaa miestäni nuorena. Olen ihan heikkona tuollaisiin lempeisiin miehiin! Ja minä, joka en koskaan itke, itkin taas.