Aamulla piti herätä töihin. Varmuuden vuoksi uni loppui jo klo 4.30, vaikka vielä puoliltaöin silitin hajamielisesti työvaatteita seuraavaksi päiväksi. Mies heräsi kahvinkeittoon ja lehdenlukuun samaan aikaan pelkästä myötätunnosta. Ja edelliset viikot olimme nukkuneet iloisesti kymmeneen!
Mutta mikäs oli töihin mennessä: puoli kahdeksalta alkoi iloinen kuulumisten vaihto kahvihuoneessa eikä tekemistä ollut liikaa senkään jälkeen. IHANAA! On sitä menneinä vuosina paiskittukin hommia olan takaa, yli voimien ja kaikkensa antaen. Siihen halpaan en onneksi enää mene, pitkän oppimisen tuloksena. Olen tosin vierottanut kohta itseni sieltä muutenkin, mutta sehän on tällaisen huilivuoden tarkoituskin: vähentää työn merkitystä elämässä.
Mutta mikäs oli töihin mennessä: puoli kahdeksalta alkoi iloinen kuulumisten vaihto kahvihuoneessa eikä tekemistä ollut liikaa senkään jälkeen. IHANAA! On sitä menneinä vuosina paiskittukin hommia olan takaa, yli voimien ja kaikkensa antaen. Siihen halpaan en onneksi enää mene, pitkän oppimisen tuloksena. Olen tosin vierottanut kohta itseni sieltä muutenkin, mutta sehän on tällaisen huilivuoden tarkoituskin: vähentää työn merkitystä elämässä.
No, tänään tein hiukan töitä ja huomenna vielä hiukan vähemmän, mikä on ihan riittävästi näin alkajaisiksi. Ensi viikko onkin jo valmiiksi buukattu lähes täyteen.
Mies oli tehnyt kotoisasti bravuuriaan makaronilaatikkoa, ja sellaisen hiilihydraattitankkauksen jälkeen tunnin päiväunet maistuivat makealta. Illansuussa piipahti ystävä käymään kahvilla, mistä hänelle papukaijamerkki, niin harvinainen ilo se on!
Ja eiku sieneen! Vielä ehti ennen pimeäntuloa korin kanssa rinteelle kiipeilemään. Ralliautojen pärinä Killerin erikoiskokeella säesti taustalla kotoisasti, se kuuluu erottamattomasti täkäläiseen syyskesään tunnelmantuojana. Rallien aikaan on perinteisesti löydetty ensimmäiset torvisienet. Tosin nyt on märintä naismuistiin (joka ulottuu viime kesään), joka puolelta kuuluu pienen puron lirinä.
Saaliiksi saatiin paljon kehnäsieniä, hiukan torvisieniä ja kaksi herkkutattia: hyvä reissu ja hyvä mieli. Paitsi että farkut, joilla vielä viime viikolla kyykistelin sujuvasti metsässä, kiristivät nyt niin, että oli silmät pullistua päästä. -Yök.
Ja eiku sieneen! Vielä ehti ennen pimeäntuloa korin kanssa rinteelle kiipeilemään. Ralliautojen pärinä Killerin erikoiskokeella säesti taustalla kotoisasti, se kuuluu erottamattomasti täkäläiseen syyskesään tunnelmantuojana. Rallien aikaan on perinteisesti löydetty ensimmäiset torvisienet. Tosin nyt on märintä naismuistiin (joka ulottuu viime kesään), joka puolelta kuuluu pienen puron lirinä.
Saaliiksi saatiin paljon kehnäsieniä, hiukan torvisieniä ja kaksi herkkutattia: hyvä reissu ja hyvä mieli. Paitsi että farkut, joilla vielä viime viikolla kyykistelin sujuvasti metsässä, kiristivät nyt niin, että oli silmät pullistua päästä. -Yök.
